2) Kapitalistisen tuotannon lähtökohdat: tavara, arvo, lisäarvo & pääoma

“Tavaran kiertokulku on pääoman lähtökohta. Tavarantuotanto ja kehittynyt tavaran kiertokulku, kauppa, ovat ne historialliset edellytykset, joiden nojassa pääoma syntyy. Maailmankauppa ja maailmanmarkkinat aloittavat 1500-luvulla pääoman uudemman kehityshistorian.” (Marx 1979, 141.)

Pääoman ensimmäinen kirja kuvaa niitä yhteiskunnallisia olosuhteita, joiden vallitessa pääoman tuotanto tapahtuu. Marxin mukaan yhteiskunnallinen tuotantotapa[1] kertoo, minkä periaatteiden mukaisesti yhteiskunta uusintaa itsensä eli takaa oman olemassaolonsa tulevaisuudessakin. Varhaisemmissa tuotantotavoissa, kuten orjataloudessa tai feodalismissa, tämä yhteiskunnallinen reproduktio tapahtui esimerkiksi orjanomistuksen, kasti- tai säätylaitoksen välityksellä.

Read More »

  1. [1] Tuotantotapa muodostuu seuraavista tekijöistä. Tuotantovälineet käsittävät kaikki ne työkalut, koneet ja teknologiat, joita käytetään ihmisten tarvitsemien hyödykkeiden tuottamiseen. Tuotantovoimat muodostuu tuotantovälineiden kokonaisuudesta ja tuotantosuhteet ihmisten välisistä työnjaollisista suhteista sekä niiden järjestämisen organisatorisista perusteista. Yhdessä tuotantovoimat ja tuotantosuhteet muodostavat vallitsevan tuotantotavan. Katso tarkemmin esimerkiksi Nevalainen & Peltonen (1973) Marxilaisen kansantaloustieteen perusteet, 1. luku: Kansantaloustieteen tutkimuskohde ja metodi.)
Posted in Gradu | 3 Comments

1) Gradun johdanto: Marx ja talouskriisit

Karl Marx kehitti teoriansa pääomasta kapitalistisen yhteiskunnan kehitystä ohjaavana entiteettinä porvarillisen taloustieteen kritiikin kautta. Porvarillinen taloustiede näytti olevan ristiriidassa oman tutkimuskohteensa – kapitalistisen yhteiskunnan – kanssa ja vastoin taloustieteen oletuksia kapitalismi näytti ajautuvan nousukausista huolimatta jatkuvasti talouskriiseihin. Talouskriisien ankara seuraaminen viivästytti myös Pääoman loppuunsaattamista, jota Marx kuvaa kirjeessään Nikolai Frantevits Danielsonille vuonna 1879:

“En olisi missään tapauksessa julkaissut toista osaa, ennen kuin nykyinen teollisuuspula Englannissa on saavuttanut huippukohtansa. Sen ilmentymät ovat tällä kertaa omalaatuisia, ne eroavat monessa suhteessa aikaisemmista. Ja tämä – muita muuntavia asianhaaroja lukuun ottamatta – saa helposti selityksensä siitä että koskaan aikaisemmin eivät Englannin pulaa ole edeltäneet niin kamalat ja jo miltei viisi vuotta kestäneet pulat Yhdysvalloissa, Etelä-Amerikassa, Saksassa, Itävallassa, jne. Täytyy siis tarkata nykyistä tapahtumainkulkua, kunnes asiat ovat kypsynet, ja sitten vasta ne voi “kuluttaa tuottavasti”, tarkoitan “teoreettisesti”.” (Marx & Engels, 1976, s. 324. Marxin kursivointi).

Read More »

Posted in Gradu | 3 Comments

Lähteet

Gradun lähdeluettelo päivittyy sitä mukaan kun gradu valmistuu. Tällä hetkellä listassa on jo teoksia, joihin ei olla vielä viitattu, koska olen julkaissut tähän asti muotoilemista kolmesta luvusta vasta kaksi ensimmäistä.
  • Clarke, Simon (1994) Marx’s Theory of Crisis. Palgrave Macmillan.
  • Harvey, David (2011) Antikapitalistisen siirtymän organisoimisesta. Teoksessa Kallinen, Yrjö, Koivisto, Juha, Lahikainen, Lauri & Ronkainen, Antti (toim.) Kurssi kohti konkurssia. Talouskriisin syyt ja seuraukset. Vastapaino, Tampere.
  • Hecker, Rolf (2011) Marxin Pääoma Mega:ssa. Teoksessa Koivisto, Juha & Oittinen Vesa: MEGA-Marx. Johdatus uuteen Marxiin. Vastapaino, Tampere.
  • Honkanen, Pertti (2011) Pääoma ja sen esityöt. Teoksessa Koivisto, Juha & Oittinen Vesa: MEGA-Marx. Johdatus uuteen Marxiin. Vastapaino, Tampere.
  • Kosonen, Pekka; Heikkinen, Sakari; Hänninen, Sakari; Granber, Leo; Kasvio, Antti; Lehto, Juhani; Storgårds, Johan; Toikka, Kari; von Koskull Anders; Mäenpää, Olli; Takala, Tuomas & Artto, Juhani (1979) Suomalainen kapitalismi: tutkimus yhteiskunnallisesta kehityksestä ja sen ristiriidoista sodanjälkeisessä Suomessa. Love Kirjat, Helsinki.
  • Marx, Karl (1979) Pääoma: kansantaloustieteen arvostelua. Ensimmäinen kirja: Pääoman tuotantoprosessi. Progress, Moskova.
  • Marx, Karl (1974) Pääoma: kansantaloustieteen arvostelua. Toinen kirja: Pääoman kiertokulkuprosessi. Kustannusliike Edistys, Moskova.
  • Marx, Karl & Engels, Friedrich (1976) Kirjeitä. Kustannusliike Edistys, Moskova.
  • Marx, Karl & Engels, Friedrich (1980) Valitut teokset 6 osassa. Ensimmäinen osa: Taloudellis-filosofiset käsikirjoitukset 1844. Kustannusliike Edistys, Moskova.
  • Musto, Marcello (2011) Marx-Engels Gesamtausgabe (MEGA) ja Marxin uudelleen löytäminen. Teoksessa Koivisto, Juha & Oittinen Vesa: MEGA-Marx. Johdatus uuteen Marxiin. Vastapaino, Tampere.
  • Shaikh, Anwar (1978) An Introduction to the History of Crisis Theories. U.S. Capitalism in Crisis, U.R.P.E., New York.
Posted in Gradu | Leave a comment

Eurolle Darwin-palkinto!

Alexander Stubb linjasi 17.11. Belgian Bryggessä Euroopan rahaliiton olevan darwinistinen järjestelmä. Stubbin iltasadussa AAA-luottoluokituksen maat ovat Euroopan kansojen kermaa, jonka järjestyksen erehtymättömät luottoluokittajat määräävät. Stubb kaipaa komissioon budjettitsaaria, jonka mandaatilla korkeaotsaiset, sinisilmäiset ja vaaleatukkaiset AAA-maat voisivat bismarckilaisesti ruoskia oikeaa eurooppalaisuutta alikehittyneisiin maihin:

“Ideaalimaailmassa kaikista euromaista tulisi kolmen A:n maita.”

Ainoa ongelma on, että piiskattiinpa Euroopan kehitysmaita kuinka hartaasti tahansa, kaikista EU-maista ei mitenkään voi kehittyä yhtä aikaa nietzscheläisiä yli-ihmisiä, joilla olisi kolmen A:n luottoluokitus.

Yli-ihmisyytensä (kilpailukykynsä) säilyttääkseen valtiot ovat heittäytyneet viime vuosikymmeninä verokilpailuun alemmista yritysveroista, työnantajamaksuista ja rikkaita suosivista verohelpotuksista. Tämä on johtanut valtiontulojen huomattavaan putoamiseen, mihin on jouduttu vastaamaan myös velkaantumalla.

Kriisin alettua tämä eloonjäämiskamppailu on viety äärimmilleen. Kriisistä on syytetty liian suuria julkisia menoja ja ylivelkaantumista. Kriisistä päästään, kunhan vain valtion tuhlailu minimoidaan ja velkaantuminen pysäytetään. Päämäärä on läpeensä oikeistolainen: sosiaaliturvaa heikennetään, palkkoja poljetaan, työuria pidennetään, palveluita yksityistetään sekä koulutusta, terveydenhuoltoa ja eläkkeitä karsitaan.

Nämä ovat kaikki toimenpiteitä, joilla yksittäinen kansakunta voi periaatteessa säilyttää luottoluokituksensa. Eurokonsensus rinnastaa kuitenkin virheellisesti kotitalouden ja julkisen velan hoidon. Ensinnäkin poliitikot ovat unohtaneet, että juuri julkiset investoinnit koulutukseen, tutkimukseen, terveydenhuoltoon ja infrastruktuuriin edistävät talouskasvua.

Toisekseen eurokonsensukselta puuttuu kokonaan laajempi makropoliittinen ymmärrys talousliiton johtamisesta. Euroopassa on maailman suurimmat ja suhteellisen suljetut sisämarkkinat, joten Euroopan valtioiden tärkeimpiä asiakkaita ovat toiset Euroopan maat. Kaikkien kansakuntien suorittamat yhtäaikaiset leikkausohjelmat ainoastaan heikentävät kokonaiskysyntää, heikentävät koko Euroopan taloudellista toimintaa, kiihdyttävät syöksykierrettä ja tekevät budjettitavotteista entistä epärealistisempia saavuttaa.

Kolmen A:n luottoluokitus kaikille Euroopan maille yhtä aikaa on sula mahdottomuus. Niin kauan kuin planeetan asukkaat eivät keksi alkaa käydä intergalaktista kauppaa avaruusolioiden kanssa, kapitalismi on kylmää nollasummapeliä, jossa toisen kansan ylijäämä on toisen kansan alijäämä. Säästöistä ja leikkauksista huolimatta kilpailukyky häviää ja jäljelle jää ainoastaan pääoman kuppaama ja taantuman murjoma manner.

Kansat ovat kiristämässä vöitään hirttoköysiksi.

Rahaliiton eloonjäämismahdollisuudet ovat niin vähäiset, että ehdotamme Darwin-palkintoa jaettavaksi tänä vuonna poikkeuksellisesti eurolle ja sen poliittiselle johdolle. Darwin-palkinto jaetaan vuosittain henkilölle, joka ovat tappanut itsensä erityisen typerällä, mutta koomisella tavalla ja tehnyt näin ihmiskunnalle palveluksen poistaessaan omat geeninsä elämän kiertokulusta.

Posted in Luokittelematon | 1 Comment

Egon Friedell diletanteista

“… kun taas sitävastoin kaikkiin asioihin, joita harjoitetaan ammattimaisesti, tulee jotakin huonossa merkityksessä diletantista: jonkinlaista yksipuolisuutta, rajoittuneisuutta, subjektiivisuutta, liian ahdas näkökulma. Ammattilainen on aina liiaksi oman ammattipiirinsä lumoissa, hän ei sentähden juuri koskaan pysty aikaansaamaan todellista mullistusta: hän tuntee liian tarkoin perintätavan ja hänellä on sentähden, tahtoen tai tahtomattaan, liiallinen kunnioitus sitä kohtaan. Hän tietää myös liian paljon yksityisseikkoja voidakseen kyllin yksinkertaisina nähdä asiat, ja juuri sen johdosta hän on vailla hedelmällisen ajattelun ensimmäistä edellytystä. Tieteitten koko historia on sentähden jatkuva todiste diletantismin arvosta. …  Rohkeus puhua seikoista, joita ei täysin tunne, kertoa tosiasioista, joita ei tarkoin ole vaarinottanut, kuvata tapahtumia, joista ei voi tietää mitään varmaa, lyhyesti: sanoa asioita, joista enintään käy todistaminen, että ne ovat vääriä, tämä rohkeus on kaiken luomiskyvyn edellytys, ennen kaikkea jokaisen filosofisen ja taiteellisen tai taiteelle ja filosofialle edes etäisestikin sukua olevan luomiskyvyn edellytys.”

Uuden ajan kulttuurihistoria 1, s. 65-66.

Posted in sitaatti | Leave a comment

Edarivaaliteesit

Jos opiskelet Tampereen yliopistolla, voit äänestää minua peruspalvelutunnuksilla sähköisesti ennakkoon edarivaaleissa numerolla 38 tämän viikon ajan (24.-28.10.) tai varsinaisina vaalipäivinä 1.-2.11. paikan päällä kampuksella.

Olen ehdokkaana Tampereen yliopiston vihreän vasemmiston listalla ja vaalikonevastaukseni löytyvät täältä. Voit tutustua tarkemmin kirjoituksiina täältäVivan vaalilehti löytyy puolestaan täältä.

Älä tee minusta mönjää valuttavaa liskoa vaan edaattori, joka ajaa seuraavia asioita:

1. Politiikka takaisin kampuksille!

Opiskelijaliike ei ole enää merkittävä poliittinen vaikuttaja yhteiskunnallisessa keskustelussa, vaikka yhteiskunnallinen kehitys huutaa politiikan paluun perään. Edustajisto tulee politisoida, jonka jälkeen edustajiston tulee politisoida muutkin kuin opiskelijoiden edunvalvontaan liittyvät kysymykset. Demokratian leikkimisestä ja kolmikannan larppaamisesta perustuloon!

2. Vertaisoppiminen

Radikaalit ajatukset, argumentoinnin taito ja positiiviset vaihtoehdot eivät synny esseillä, massaluennoilla tai kirjatenteissä. Ne syntyvät yhdessä oppimalla ja vertaisten kanssa vääntämällä! Siksi lukupiireillä tulee voida edistää opintojaan siinä missä luentopäiväkirjoilla tai tenttimälläkin. Bolognan prosessin, yliopistouudistuksen ja säästöohjelmien myötä yliopiston ei ole varaa sanoa vertaisoppimiselle ei!

3. Tiedon kommonismi

Tieto on oikeutta valtaan ja siksi se kuuluu kaikille! Oppimateriaalien, yliopiston tietokantojen ja tutkimuksen tulee olla julkisesti kaikkien saatavilla, eikä vain yliopistolla pyörivien etuoikeutena. Internet ja vertaisverkot tulee valjastaa paremmin ihmisten yleistiedon, sivistyksen, vertaisoppimisen ja kommonismin edistämiseksi!

4. Karaoke kampuksille!

Kulttuuri kampuksilla on joko omahyväistä elitismiä tai tarkoitushakuista ördäämistä. Vuosijuhlien ja kreisibailujen lisäksi yliopistokulttuurin on tarjottava hengenravintoa, joka pitää sisällään väittely- ja keskusteluiltoja, karaoken laulamista sekä mieltä virkistäviä ekskursioita lähelle maakuntiin ja kauemmas ulkomaille!

Posted in yliopisto | Leave a comment

Mielipidekirjoitus Helsingin Sanomat 6.4.2011

Taannoinen mielipidekirjoitus Euroopan triplatalouskriisistä.

Posted in Luokittelematon | Leave a comment

Kuvapäivitys

Kuvia viime vuoden marraskuun Pietarin matkalta.

Loput vuoden 2010 känskäkuvat lisätty.

Kuvia New Yorkista.

Posted in Luokittelematon | Leave a comment

New York 16.3.-23.3.

Posted in Luokittelematon | Leave a comment

Reunaehtoja utopioille

Hegemonisesti on tavattoman hienoa, että ihmiset haluavat olla jälleen kommunisteja. Hedelmien tuorein vieraskynä Olemme kommunisteja, emme vasemmistolaisia herätti joukon sekavia ajatuksia liittyen sosialismiin yhteiskuntamuotona.

Perinteisesti pohjavedoltaan marxilaisessa poliittisessa utopiassa redusoidaan kapitalismin ydin yhteen perusongelmaan tai käsitteeseen, jonka uudelleenymmärtäminen tai päälaelleen kääntäminen nurinperin Grunrissesta takaperin ja Pääoma kolmosesta pää alaspäin ja alapää ylöspäin johdettuna muuttaa yhteiskunnan automaattisesti sosialistiseksi. Kaikki kulkee sähköä myöten langattomana eikä kenenkään tarvitse mennä töihin. Ainakin seuraavat asiat on yleisesti esitetty kapitalismin perusongelmiksi:

  • pääoman ja työvoiman välinen ristariita
  • yksityisomistus ja siihen liittyvä riisto
  • markkinoiden ja tuotannon välinen ristiriita
  • perustan ja päällysrakenteen välinen ristiriita
  • vieraantuminen, poliittista impotenssia aiheuttava oikeistohegemonia
  • palkkatyö lisäarvon riistovälineenä
  • arvon ja lisäarvon mittaamisen vaikeus ja siihen liittyvät suhdannevaihtelut ja talouskriisit
  • arvolaki ja siihen liittyvät ristiriitaiset perustendenssit, kuten voiton suhdeluvun laskutendenssin laki

Read More »

Posted in big brother, pääomalogiikka, sosialismi | 1 Comment