Alexander Stubb linjasi 17.11. Belgian Bryggessä Euroopan rahaliiton olevan darwinistinen järjestelmä. Stubbin iltasadussa AAA-luottoluokituksen maat ovat Euroopan kansojen kermaa, jonka järjestyksen erehtymättömät luottoluokittajat määräävät. Stubb kaipaa komissioon budjettitsaaria, jonka mandaatilla korkeaotsaiset, sinisilmäiset ja vaaleatukkaiset AAA-maat voisivat bismarckilaisesti ruoskia oikeaa eurooppalaisuutta alikehittyneisiin maihin:
“Ideaalimaailmassa kaikista euromaista tulisi kolmen A:n maita.”
Ainoa ongelma on, että piiskattiinpa Euroopan kehitysmaita kuinka hartaasti tahansa, kaikista EU-maista ei mitenkään voi kehittyä yhtä aikaa nietzscheläisiä yli-ihmisiä, joilla olisi kolmen A:n luottoluokitus.
Yli-ihmisyytensä (kilpailukykynsä) säilyttääkseen valtiot ovat heittäytyneet viime vuosikymmeninä verokilpailuun alemmista yritysveroista, työnantajamaksuista ja rikkaita suosivista verohelpotuksista. Tämä on johtanut valtiontulojen huomattavaan putoamiseen, mihin on jouduttu vastaamaan myös velkaantumalla.
Kriisin alettua tämä eloonjäämiskamppailu on viety äärimmilleen. Kriisistä on syytetty liian suuria julkisia menoja ja ylivelkaantumista. Kriisistä päästään, kunhan vain valtion tuhlailu minimoidaan ja velkaantuminen pysäytetään. Päämäärä on läpeensä oikeistolainen: sosiaaliturvaa heikennetään, palkkoja poljetaan, työuria pidennetään, palveluita yksityistetään sekä koulutusta, terveydenhuoltoa ja eläkkeitä karsitaan.
Nämä ovat kaikki toimenpiteitä, joilla yksittäinen kansakunta voi periaatteessa säilyttää luottoluokituksensa. Eurokonsensus rinnastaa kuitenkin virheellisesti kotitalouden ja julkisen velan hoidon. Ensinnäkin poliitikot ovat unohtaneet, että juuri julkiset investoinnit koulutukseen, tutkimukseen, terveydenhuoltoon ja infrastruktuuriin edistävät talouskasvua.
Toisekseen eurokonsensukselta puuttuu kokonaan laajempi makropoliittinen ymmärrys talousliiton johtamisesta. Euroopassa on maailman suurimmat ja suhteellisen suljetut sisämarkkinat, joten Euroopan valtioiden tärkeimpiä asiakkaita ovat toiset Euroopan maat. Kaikkien kansakuntien suorittamat yhtäaikaiset leikkausohjelmat ainoastaan heikentävät kokonaiskysyntää, heikentävät koko Euroopan taloudellista toimintaa, kiihdyttävät syöksykierrettä ja tekevät budjettitavotteista entistä epärealistisempia saavuttaa.
Kolmen A:n luottoluokitus kaikille Euroopan maille yhtä aikaa on sula mahdottomuus. Niin kauan kuin planeetan asukkaat eivät keksi alkaa käydä intergalaktista kauppaa avaruusolioiden kanssa, kapitalismi on kylmää nollasummapeliä, jossa toisen kansan ylijäämä on toisen kansan alijäämä. Säästöistä ja leikkauksista huolimatta kilpailukyky häviää ja jäljelle jää ainoastaan pääoman kuppaama ja taantuman murjoma manner.
Kansat ovat kiristämässä vöitään hirttoköysiksi.
Rahaliiton eloonjäämismahdollisuudet ovat niin vähäiset, että ehdotamme Darwin-palkintoa jaettavaksi tänä vuonna poikkeuksellisesti eurolle ja sen poliittiselle johdolle. Darwin-palkinto jaetaan vuosittain henkilölle, joka ovat tappanut itsensä erityisen typerällä, mutta koomisella tavalla ja tehnyt näin ihmiskunnalle palveluksen poistaessaan omat geeninsä elämän kiertokulusta.
